Pekka Halosen suunnittelema Halosenniemi valmistui Tuusulanjärven rannalle vuonna 1902 taitelijan ateljeeksi ja kahdeksan lapsisen perheen kodiksi. Luonto ja puutarha talon ympärillä tarjosi taiteilijalle aiheita maalauksiin ja perheelle mahdollisuuden omavaraiseen elämäntapaan. Halosenniemi on toiminut museona 1950-luvulta lähtien.

Toimittuaan taiteilijaperheen kotina nelisenkymmentä vuotta siirtyi Halosenniemi Tuusulan kunnalle museokäyttöön. Talo on kokenut vuosien saatossa monenlaisia ennallistavia muutostöitä. Viimeisimmät laajemmat korjaukset tehtiin 2020-luvun alussa. Suosittua taiteilijakotimuseota ylläpidetään Halosten perinteitä kunnioittaen.

Maija Halosen kuoleman jälkeen vuonna 1944 Halosenniemi oli perikunnan omistuksessa. He myivät rakennuksen maineen Tuusulan kunnalle vuonna 1949. Halosten lapset säilyttivät itsellään oikeuden käyttää joitain tiloja omana elinaikanaan. Puutarhassa oli tyttärellä Elinalla vaatimaton kesämökki. Pojista Antti Halonen oli tuttu näky Halosenniemessä, sillä hän asutti rakennuksen kivijalan huoneita kesäisin. Hän työskenteli myös aktiivisesti Halosenniemen rauhoittamiseksi luonnonsuojelualueeksi ja päätös siitä tehtiin 1.10.1966.