Ruiskumestarin talossa voi eläytyä menneen ajan arkeen ja asumiseen pikkuvirkamiehen kodissa 1860–70-lukujen Kruununhaassa. Perheen tulot eivät olleet suuret, mutta säädynmukaisesti haluttiin käyttäytyä. Vaatimattoman puutalon pikkuisessa salissa onkin muodikas trumpettisohva ja komea pietarilainen kirjoituslipasto, mutta keittiössä roikkuvat reikäleivät katossa ja nurkassa on kirnu.

Kantakaupungin vanhin puinen asuinrakennus on sisustettu talon vuodesta 1859 lähtien omistaneen Alexander Wickholmin perheen kodiksi. Wickholm toimi Kristianinkadulle muuttaessaan kaupungin palokalustosta huolehtivana ruiskumestarina, mistä saatiin aihe museon nimeen.

Aina vuoteen 1896 talossa asuneiden Wickholmien alkuperäinen irtaimisto myytiin aikoinaan kuolinpesästä huutokaupalla. Ruiskumestarin kodin sisustus onkin perukirjojen tietoihin perustuva kuvitelma. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista on valikoitu esineitä, jotka ovat ajalle ja yhteiskuntaryhmälle tyypillisiä.

Kodin esineet ovat harkitusti eri-ikäisiä ja erityylisiä. Kamareissa ja keittiössä on vanhoja kalusteita, joiden voi kuvitella olevan nuoren perheen perimiä tai käytettyinä ostamia. Talon suurimpaan huoneeseen, saliin, on taas sijoitettu hienoja ja ajanmukaisia huonekaluja. Ne osoittavat yritteliään, urallaan etenevän ja vaurastuvan Alexander Wickholmin saavuttamaa elintasoa.

Rakennukset kertovat omaa vahvaa tarinaansa menneestä elämänmuodosta. Lattiat ovat leveää lankkua, katot ja ovenpielet ovat herttaisesti vinossa. Joka huoneessa on tulisija. Seinille on palautettu 1800-luvun tyyliset pintakäsittelyt, joiden mallit on löydetty talon kerrostumista. Eteinen ja keittiö on roiskemaalattu, salissa ja keittiökamarissa on maalatut tapetit ja pihakamarissa painetut, ”ranskalaiset” tapetit.