Helsinki-Tampere -moottoritieltä vanhalle kolmostielle poikkeavat löytävät edelleen Sääksmäen sillan miellyttävine levähdyspaikkoineen. Sillan välittömässä läheisyydessä kohoaa Suomen mahtavin muinaislinna, Rapolan linnavuori, jonka juurelta löytyy Sääksmäen vanha, alun perin keskiajalta peräisin oleva kivikirkko. Nykyinen harmaakivikirkko on rakennettu vuosien 1480-1510 välisenä aikana, todennäköisesti vuoden 1500 paikkeilla. Keskiajalla kirkossa tiedetään olleen runsaasti arvokkaita pyhimysveistoksia ja veistosryhmiä, joista nykyisin on jäljellä kaksi: paikallisen käsityöläismestarin 1300-luvun alussa veistämä Pyhä Olavi ja tukholmalaista alkuperää oleva Pyhä Jaakob 1490-luvulta. Seinämaalauksista on säilynyt vain vihkiristi, jonka mukaan kirkon seiniä nykyisin koristavat vihkiristit on maalattu. 1800-luvun puolivälissä ristikirkoksi laajennettu kirkko paloi toisen pääsiäispäivänä 1.4.1929. Samoin tuhoutui vuonna 1766 rakennetun kellotapulin puinen yläosa. Kirkosta saatiin pelastettua R.W.Ekmanin vuonna 1848 maalaama alttaritaulu, ehtoollisastiat ja vanhat kirkkotekstiilit. Palon jälkeen kirkko rakennettiin uudelleen arkkitehti Kauno S.Kallion suunnitelman mukaan. Sivulaivat purettiin ja kirkko palautettiin alkuperäiseen keskiaikaiseen kokoonsa. Alttaritaulun ikkunasyvennyksistä löydettiin jälkiä vanhoista maalauksista, jotka ovat peräisin 1500-1600 -lukujen vaihteesta. Niistä onnistuttiin saamaan esiin apostoleita esittäviä henkilöhahmoja ja maalausten lahjoittajn nimen sisältävää tekstiä.

Vuosina 1932-33 uudelleen rakennetun kirkon katto- ja seinämaalaukset ovat sääksmäkeläisen taiteilijan Kalle Carlstedtin käsialaa.